Iltalehti innostui kiinteistölautakunnan Guggenheim-lausunnosta

Helmikuu 10, 2012

Iltalehden mukaan ”Helsingin kiinteistölautakunta innostui” ja ”Guggenheim sai lisää kannatusta”. Toisin kun otsikointi antaa ymmärtää, eilisen kiinteistölautakunnan kokous ei ollut mielestäni Guggenheimia erityisesti kannattava tai siitä innostunut. Kokouksessa sen sijaan käytiin asiallista keskustelua kiinteistölautakunnalle kuuluvasta näkökulmasta, eli kaupunkikuvasta, tontista ja sen soveltuvuudesta sekä tontin vuokrasta.

Vaikka keskusta-alueen kehitykseen sopisikin kyseiselle tontille jokin matkailuun sopiva kaupunkia elävöittävä julkisrakennus, keskustelimme myös siitä, että jo pelkät tontin pohjatyöt saattaisivat maksaa Helsingin kaupungille jopa 15 miljoonaa. Tontin vuokra voisi olla 300 000 euroa vuodessa. Oman laskelmani mukaan saattaisi mennä siis jopa 40 vuotta, ennen kuin vuokralla olisi katettu tontin pohjatöiden kustannukset. Tämä olisi kyllä edessä, vaikka siihen rakennettaisiin hotelli tai mikä tahansa muu rakennus.

Kokouksessa myös keskusteltiin siitä, mitä tapahtuisi kaupungin taidemuseokäytössä oleville kiinteistöille jos Guggenheimin myötä Helsingin muut taidemuseot poistettaisiin käytöstä. Meilahden taidemuseolle olisi ainakin vaikeaa löytää korvaavaa käyttöä ja vanha museo on kokoelmineen arvokas kokonaisuus. Tennispalatsin tiloja olisi sen sijaan helpompi uudelleenjärjestellä.

Varsinaista estettä Guggenheimin rakentamiselle ei kuitenkaan nähty kiinteistölautakunnan päätöksenteon näkökulmasta, mutta ei sen rakentaminen olisi mikään lottovoittokaan. Iltalehden uutisoinnista jälleen huomaa, mikälainen hoppu ja tarve on monella taholla puskea tätä läpi vaikka väkisin. Jutun otsikointi oli mielestäni vähintäänkin yli-innostunutta. Myös Jussi Pajunen haluaa pitää kiinni tiukasta aikataulusta, vaikka Guggenheim-säätiöllä ei niin kiire asian kanssa olisikaan. Kiireessä ei pysty tekemään hyvin harkittua työtä ja kiinteistölautakuntakin sai paperit luettavakseen vasta edellisenä päivänä. Sitä kritisoitiinkin kokouksessa ihan aiheesta. Totesimme lausuntomme lopuksi, että kiireen vuoksi, lausunto jäi suppeaksi. Omasta mielestäni myös liian suopeaksi.

Syyt, joilla Guggenheimia vastustetaan löytyvät kuitenkin kiinteistölautakunnan vaikutusvallan ulkopuolelta, koko hankkeen mielekkyydestä. Tarvitseeko Helsinki tosiaan yhdysvaltalaista francising- taideketjua sanelemaan, minkälaista taidetta pidämme esillä? Mitä lisäarvoa se toisi jo olemassaolevaan taidetarjontaan Helsingissä? Mikä on kulttuuriväen oma näkemys asiasta? Kaunis rakennus voisi olla ihan kiva, mutta Guggenheimissa tärkeintä pitäisi kuitenkin olla taiteen sisältö ja tarjonta Helsingissä ja se on asia johon kiinteistölautakunta ei pysty ottamaan kantaa.

Kirsi Pihlaja
Kiinteistölautakunnan jäsen

Kiinteistölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat
Guggenheim selvitys suomeksi

Kiinteistölautakunta eduskunnan virkamiesten käsikassarana?

Marraskuu 20, 2011

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Menetin nimittäin hetkeksi uskoni vaikuttamiseen ja koko demokratiaan. Nyt toivo palaa hiljalleen. Johonkin on pakko uskoa eikä tekemättömyyskään auta ketään.

Kirjoitin Helsingin Vasemmiston lautakuntablogiin siitä, kuinka eduskunnan virkamiehet laittavat peliin kaiken osaamisensa, kun kansalaiset alkavat ärsyttää mielen osoituksineen.

Kiinnostavia otteita kiinteistölautakunnan kokouksesta 17.11.2011

Eduskunta on tehnyt aloitteen saada hallintaansa ympärillään olevia maa-alueita mm. vuokraamalla eduskuntatalon etupihan katu- ja nurmialueen 10 vuoden vuokrasopimuksella Helsingin kaupungilta. Kiinteistölautakunnan kokoukselle asia esiteltiin vedoten kokonaisratkaisuun, joka tehdään eduskunnan peruskorjauksen töiden helpottamiseksi.

Hallinnan siirtyminen eduskunnalle tulisi tarkoittamaan kokoontumisvapauden rajoittamista Suomen merkittävimmällä mielenosoittajien kokoontumispaikalla. Kiinteistölautakunnan käsittelyssä oleva sopimus antaa eduskunnalle luvan pystyttää alueelle teknisiä liikenne- ja turvajärjestelyjä palvelevia rakenteita, joilla käytännössä voidaan esimerkiksi rajoittaa pääsyä eduskunnan eteen.

Eduskunnan kanslian aloite on nimenomaan lähtenyt eräästä yksittäistapauksesta, kun eräs eduskunnan edessä pitkään kestänyt mielenosoitus ei ollut virkamiesten mielestä sopivaa. Eduskunnan työntekijöiden ei pidä närkästyä kansalaisten mielenilmauksista, vaan heidän tulisi suhtautua niihin kunnioituksella. Mielenosoitus, joka herättää huomiota on onnistunut, sillä se juuri on koko mielen osoittamisen idea. Onko kyse todella vain peruskorjausten vuoksi tehtävästä järjestelystä vai eduskunnan tavoitteesta rajoittaa mielenosoituksia edustallaan?

Kiinteistölautakunnalle esitelty sopimus ei mielestäni yksiselitteisesti takaa kokoontumisvapautta ja sitä, että mielenosoituksia ei tulla rajaamaan tai siirtämään kauemmas eduskuntatalolta. Pyysin asian pöytäämistä ja asia otetaan käsittelyyn vasta seuraavassa kokouksessa 1.12.2011. Myös Helsingin Vasemmistoliitto on tiukasti vastustanut vuokrausta ja ongelma kokoontumisvapauden rajoittamisesta on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa. Nyt on kaikkien puolueiden syytä miettiä, onko vuokraaminen rakennusjärjestelyiden nimissä todella niin tarpeellista, että demokratia jää sen jalkoihin.

Muutoin kokous sujui ymmärtääkseni melko rutiiniasioiden parissa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Minulle uusi tietokonejärjestelmäkin toimi yllättävän hyvin, vaikka olinkin kuullut aika paljon kriittisiä ääniä kokoustekniikasta.

Yksi asia jäi mietityttämään koskien eräiden keskustassa olevien parkkipaikkojen myymistä. Virkamiehet ja muut lautakunnan jäsenet kuitenkin vakuuttivat minut siitä, että kiireellisenä esitelty asia oli ok, ja päätin luottaa heihin.

Kokous oli minulle ensimmäinen kiinteistölautakunnan kokous. Minut vasta valittiin tehtävään Eija Loukoilan siirtyessä kaupungin hallituksen varajäseneksi. Kiitos luottamuksesta, pääsinkin heti tositoimiin.

Linkki kokouksen esityslistaan (eduskunnan edusta ensimmäisenä listalla).

Kansan Uutisten juttu

Kuka leikkisi vielä Jyrkin kanssa?

Kesäkuu 5, 2011

Demarit kuuluvat sittenkin selkärankaisiin. Kiitos siitä. Edellisessä kirjoituksessani moitin Demareita periksiantajiksi pankkitukiasiassa. Nyt tuli pieni korjausliike luottamuspulaan. Kiitos myös Vasemmistoliitolle, joka lähti  neuvotteluista, jatkaminen Kokoomuksen kanssa olisi varmasti edellyttänyt liian suuria kompromisseja.

Haluaisin nähdä Jutta Urpilaisen ottavan johdon hallitusneuvottelijana. Toivottavasti tiistaina alkaa toinen ääni kellossa. Jos Demarit, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset muodostavat hallitukselle pohjan, voisimme muuttaa verotuksen oikeudenmukaisemmaksi ja parantaa perusturvaa. Hallitus olisi myös kriittinen Euroopan pankkitukea kohtaan.

Vihreistä voisi saada vahvistusta hallituksen pitämiseen arvoliberaalina, kunhan ensin osaisivat valita puolensa. Kysymys kuuluukin, miksi vihreät jäivät neuvotteluihin? Eivätkö he halua kaventaa tuloeroja? Verotus ei ole pikkujuttu, vaikka Soininvaara blogissaan niin kommentoikin. Keskustakin kävisi jos Persut eivät jostain syystä halua hallitukseen.

Kokoomus on jäämässä eriarvoistavan politiikkansa kanssa yksin. Äänestystulos oli selvä ja muutosta vanhaan linjaan halutaan. Nyt olisi viisasta löytää yhteistyö Demareiden Vasemmiston ja Perussuomalaisten välillä. SDP:n ja Vasemmistoliiton lähtö hallitusneuvotteluista oli mielestäni linjakas veto.

Kokoomuksen vanhat hallituskumppanit suhtautuvat terveen epäilevästi mahdolliseen uuteen yhteiseen hallituskauteen, sllä siitä voisi seurata paitsi huonoa politiikkaa, myös kannatuksen romahdus. Suomessa toivotaan ihmisiä arvostavaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa ”käteinen” ei enää ratkaise. Kataisella ei ole enää kavereita.

Ei se Demarit, hokemalla parane

Toukokuu 12, 2011

Jutta Urpilainen ei eilen näyttänyt itsekään uskovan sanojaan, kun he Jyrki Kataisen kanssa astelivat kameroiden eteen.

Demarit julistavat olevansa tyytyväisiä aikaansaannoksiinsa, mutta itsetyytyväisyyteen ei nyt ole aihetta. Kun on rähmällään markkinavoimien edessä, ei auta vaikka nostaisi kädet ylös ja huutaisi jee!

Uutisoiminen sijoittajavastuun toteutumisesta ei tee siitä totta. Ehdoissa mainittu kansallisomaisuuden myyminen ei muutu sijoittajavastuuksi, vaikka Demarit kuinka twiittaisivat sitä yhteenä ääneen. En hyvällä tahdollakaan löydä sijoittajien vastuuta ehdoista, enkä usko, että sitä löydetään näistä ehdoista jatkoneuvotteluissakaan.

Kriisi on aina myös  mahdollisuus ja tämä oli myös näytön paikka Demareille. Suomalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa koko globaalin rahatalouden epäkohtiin ja aloittaa uudenlaisen politiikan luominen. Oli pelkuruutta jättää se käyttämättä. Maailman rahatalouden kriisien suhteen voinemme kuitenkin olla huoleti. Näillä keinoilla mahdollisuudet tuskin loppuivat vielä tähän.

Pankkitukipiknik 11.5.

Toukokuu 10, 2011

Olen mukana järjestämässä Pankkitukipiknikkiä. Haluamme osoittaa solidaarisuutta Portugalin kansalle – emme eurooppalaisille pankeille.
Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee Portugalin takauspakettia keskiviikkona 11.5.2011.

Kriisipaketista käytävää keskustelua on hallinnut kritisoivia tahoja syyllistävä ilmapiiri. Tukipaketin arvostelijoita syytetään solidaarisuuden puutteesta.

”Olisi väärin jättää Kreikan ja Portugalin kaltaiset maat pulaan.”

” Ilman tukea kriisimaat voisivat pahimmassa tapauksessa ajaa
Euroopan rahoitusjärjestelmän kriisiin ja Suomenkin lamaan.”

Mutta ollaanko tässä todella auttamassa Portugalia ja muita kriisimaita? Vai onko kyse globaalien rahoitusmarkkinoiden yleisen periaatteen ”yksityiset voitot, sosialisoidut riskit” uudesta ilmentymästä? Ja mitä tarkkaan ottaen ovat solidaarisuuden ehdot, jos kriisimaat esitetyillä ehdoilla ”pelastetaan”?

EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n junailemat tukipaketit ja vakausmekanismit ehdollistetaan ankariin budjettileikkauksiin valtiontalouden alijäämien kuromiseksi umpeen. Säästökuurit syöksevät kriisimaat syvään taantumaan ja estävät velkaisten maiden toipumisen.

**********************************************************
Suuren valiokunnan kokoustaessa tukipaketin tiimoilta Suomen Attac kutsuu koolle mielenosoitus-piknikin

klo 15.00 lähtien Pikkuparlamentin puistoon.

Puheenvuoron kriisipaketin vaikutuksista demokratian kannalta pitää Suomen Attacin puheenjohtaja, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

Myös kokouksesta poistuvia suuren valiokunnan jäseniä haastetaan kommentoimaan tukipakettikeskustelua ja vastaamaan mielenosoittajien esiin nostamiin kysymyksiin.

**********************************************************

Mielenilmaukseen osallistuvat haluavat sanoa Pikkuparlamentissa kokoontuvalle suurelle valiokunnalle, ettei Euroopan komission ehdottamaa reformipakettia tule hyväksyä sellaisenaan. Ehdotetussa muodossa se ei viitoita tietä ulos kriisistä eikä kykene estämään tulevia kriisejä.

Mieltään osoittavat kansalaiset haluavat myös kritisoida hallintapakettia siitä, että:

• siihen kuuluvat vyönkiristyskuurit rapauttavat hyvinvointijärjestelmiä entisestään ajamalla alas julkisia palveluita, palkkoja, eläkkeitä ja tulonsiirtoja; toisaalta siihen kuuluu uusliberalistisen ideologian mukaisesti veronalennuksia yksityisille yhtiöille ja hyökkäyksiä työlakeja vastaan

• samalla kun se rankaisee eniten kaikkein huono-osaisimpia niin se myös johtaa deflaationaariseen talouskehitykseen ja kriisin pitkittymiseen

• se kaventaa entisestään demokraattisen politiikan alaa Euroopassa kun komissiolle annetaan pitkälle menevät valtuudet kontrolloida jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa

Demokraattiselta näkökannalta ei ole mitenkään hyväksyttävää päättää tällaisista asioista ilman laajaa ja perusteellista julkista keskustelua. Taas kerran kriisin nimissä ajetaan kiireellä uutta uusliberalisaatio-kierrosta. Parempi olisi yrittää käyttää kriisiä hyväksi kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman järjestelmän rakentamiseen.

Lisätietoja mielenilmauksesta antaa:
Marissa Varmavuori (050 5422067)

Jos haluat auttaa järjestelyissä, ota yhteys Kirsi Pihlajaan (050 5979512)